Tänä vuonna juhlitaan satavuotiasta Suomea. Juhlan kunniaksi, Suomen Metsäyhdistys halusi luoda ja tarjota peruskoulujen käyttöön uuden opetussuunnitelman mukaisen digitaalisen oppimateriaalin, joka käsittelisi suomalaisen biotalouden kehitystä. Me saimme kunnian toimia kokonaisuuden toteuttajana yhdessä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa. Pelillisen opetusmateriaalin haluttiin näyttävän miten metsien käyttö, kulttuuri, elinkeinot ja talous ovat Suomessa muovautuneet aikojen saatossa, sekä miltä tulevaisuus saattaa näyttää, ja miten siihen voi ja kannattaa vaikuttaa. Näistä lähtökohdista sai alkunsa Havina – aikamatka suomalaiseen biotalouteen, joka on eilen 27.1. lanseerattu käyttöön ja avoin kaikille kokeilijoille. Tämä blogiteksti esittelee Havinan tekoprosessia ja valottaa sen tavoitteita ja tarkoitusperiä Metsäyhdistyksen näkökulmasta. Näistä kertoo haastateltavanamme ollut Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän yhteyspäällikkö, Sirpa Kärkkäinen.

Suomen Metsäyhdistyksen kanssa tekemämme Havina – aikamatka suomalaiseen biotalouteen on oppiainerajoja ylittävä, ilmiöoppimiseen soveltuva pelillinen opetusmateriaali. Se on pääosin 9-luokkalaisille suunnattu, mutta se soveltuu myös vanhemmille ja nuoremmille oppilaille. Havinassa tutustutaan Suomen historian vaiheisiin ja kehitykseen aikajanan muodossa. Tarkoituksena on mennyttä ja nykyistä aikaa tutkimalla löytää ja ymmärtää ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuuden ongelmiin. Aikajanalla opetetaan eri aikakausien käytännöistä ja tapahtumista tekstin, kuvien ja videoiden muodossa. Aikajanan tietoiskuihin syventymisestä ja kunkin aikakauden asioita koskevien tehtävien suorittamisesta saa kokemuspisteitä, joilla voi tehdä sijoituksia tulevaisuuteen. Opetusmateriaalissa on siis nähtävissä jatkumo menneisyydestä tulevaisuuteen, aivan niin kuin ympäröivässä maailmassammekin. Oppisisällön ilmiöopetuksellisuuden takia opimateriaalia voi käyttää monilla eri oppiaineiden tunnilla. Sisällön laajuuden ansiosta se voi toimia osana muuta opetusta vaikka koko lukuvuoden ajan.

Pyysimme Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän yhteyspäällikköä Sirpa Kärkkäistä muistelemaan, mistä idea tähän pelilliseen opetusmateriaaliin alunperin lähti ja miten lopputulos vastaa sille asetettuja tavoitteita.

–Muutama vuosi sitten alkoi vilkas puhe biotaloudesta. Termiä käytettiin vaihdellen eri asioista, mutta suurimmassa osassa keskustelua metsät olivat pääaiheena. Me halusimme kertoa, mitä kaikkea biotalous käytännössä on ja miten yhteiskunta on kehittynyt luontaistaloudesta fossiilitalouteen ja sieltä pikkuhiljaa kohti biotaloutta. Ajattelimme, että aikajana voisi olla hyvä kuvausmuoto tähän tarkoitukseen. Sillä voisi esittää, mitä kaikkea yhteiskunnassamme on tapahtunut minäkin aikana, ja miten metsien käyttö on tapahtumiin liittynyt.

– Metsäyhdistys kertoo metsistä ja niiden kestävästä käytöstä ja olemme lähes koko 140-vuotisen historiamme ajan tehneet yhteistyötä opettajien kanssa. Olemme tehneet erilaisia opetusmateriaaleja jo aiemmin, yleensä kirjoja. Tällä kertaa halusimme tehdä verkko-opetusmateriaalin, sillä se on tätä päivää. Emme halunneet tehdä “verkossa olevaa kirjaa”, vaan nimenomaan innostavan, formaatin mahdollisuuksia hyödyntävän verkko-opetusmateriaalin.

–Mitä suunnitelmien toteutumiseen tulee, onnistuimme hyvin. Totta kai joistain asioista jouduttiin tinkimään, kun olimme alunperin ideoineet teknisesti toteuttamattomissa olevia asioita, mutta ei se tinkiminen minusta lopputulosta heikentänyt.

Havina on ilmiöoppimiseen perustuva oppimateriaali biotaloudesta.

Havinasta haluttiin tehdä nykyaikainen digitaalinen opetusmateriaali, joka soveltuisi erityisesti yläkoululaisten käyttöön. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan ilmiöoppimista, eli usean perinteisen oppiaineen aloille ylettyvän ilmiön oppimista, ja tämän lähestymistavan tarjoaminen oli Havinankin teossa tärkeänä tavoitteena. Kysyimme Sirpa Kärkkäiseltä millaisia oppimistavoitteita Havinalla on ja mikä vaikutti ilmiöoppimisen korostamiseen opetusmateriaalia laadittaessa.

–Me olemme aina ajatelleet, että metsä on aihe, josta monia eri oppiaineita voi opettaa; se sopii siis ilmiöoppimiseen. Lisäksi, itse biotalous ei voi olla vain yhden alan toimijoiden varassa, vaan se vaatii kaikkien alojen yhteistyötä, yhdessä ajattelua ja rajojen rikkomista. Tämän takia ilmiöoppiminen ja biotalous kuuluvat erittäin läheisesti toisiinsa. Onkin hienoa, miten myös kouluissa on lähdetty harjoittamaan tätä opettamisen yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja eri näkökulmista saman asian tarkastelua. Havina tehtiin tukemaan tätä yhteistyötä.

Opetussisältöä rakennettiin aikajanalle aikakausittain, ensin suurpiirteisemmin ja lopulta yhä tarkemmin useaan kertaan viilaten ja hioen. Lopputuloksena syntyi todella laaja-alainen, monipuolinen ja syvälle yksityiskohtiin pureutuva kokonaisuus, jossa on paljon opittavaa myös varttuneemmille käyttäjille. Kysyimme Sirpa Kärkkäiseltä millaista pelillisen opetusmateriaalin suunnittelu ja toteutus yhdessä meidän kanssamme oli. Mikä tuli yllätyksenä? Mistä osa-alueesta tai asiasta me voimme olla eniten ylpeitä?

–Emme kukaan arvanneet, kuinka paljon tämä vaati työtä sisällön tuotannossa. Opimme, että teemoja olisi pitänyt rajata tarkemmin, mutta toisaalta tiedämme, että moni tärkeä asia jäi nytkin käsittelemättä. Sitä ryhtyy helposti tekemään maailmanselityskirjaa. Lehtori Pirjo Piesala teki aivan uskomattoman työn sisällöntuotossa ja pelin taustamateriaaleihin perehtymisessä. Iso kiitos hänelle.

–Mitä NordicEduun tulee, olitte todella ammattitaitoisia, kärsivällisiä ja ihailtavan joustavia. Kun lähdetään tekemään jotain aivan uutta, ei voi tehdä täysin tarkkoja määrityksiä. Panostuksenne, joustavuutenne ja kärsivällisyytenne auttoivat tässä. Teillä oli kivoja oivalluksia, joilla rakennettiin materiaaliin lisää pelillisyyttä, mistä meillä ei ollut kokemusta, niin kuin nyt vaikka kokemuspisteet ja -tasot, joilla tulevaisuutta pystyy rakentamaan.

–Yksi osa-alue josta voi olla todella ylpeä, on aikajanan visuaalisuus ja animaatiot. Siitä on saatu jo nyt paljon kiitosta ja moni on kehunut opetusmateriaalia houkuttelevan näköiseksi. Lisäksi kuvituksen yksityiskohdat ovat hienoja, esimerkiksi miten aikajanalla mustavalkotelkkari muuttuu ajan kuluessa väritelkkariksi. Ja näitähän voisi tulevaisuudessa lisätä materiaaliin vaikka kuinka käyttäjien palautteenkin perusteella.

Havina julkaistiin Educa-messuilla 27.1.2017, ja siitä eteenpäin sen päivittämistä ja kehittämistä jatketaan edelleen. Millaisia suunnitelmia Havinan varalle on tehty tulevaisuutta varten?

–Ensimmäiseksi materiaali tullaan kääntämään ruotsiksi. Keräämme nyt kommentteja ja kokemuksia oppilaita, opettajilta ja muilta ammattilaistahoilta, joiden avulla Havinaa voi parantaa. Lisäksi pelillisiä tehtäviä voisi monipuolistaa ja luoda enemmän tehtävää tulevaisuuden aikajanalle. Nyt on otettu Havinan ensimmäiset askeleet; tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Tämän lisäksi, meillä on ajatus Havinan toisesta, enemmän vielä käytäntöön vievästä osasta, jossa pelaaja tutustuu omaan kotiseutuunsa ja pohtii, missä asti biotalous on. Siitä voisi rakentaa Suomen biotalouden nykyhetkeä kuvastavan koonnin kartalle.

Kiitos Sirpalle Kärkkäiselle vastauksista. Me NordicEdulla olemme myös hyvin tyytyväisiä yhteistyöhömme ja valmiiseen Havina-oppimateriaaliin. Havina ja siihen liittyvä opettajan työkalu ovat molemmat saatavilla ilmaiseksi kaikille halukkaille. Tietokoneilla se toimii selaimessa tai työpöytäversiona Windows-käyttöjärjestelmällisillä tietokoneilla. Tämän lisäksi se on ladattavissa sovelluksena iOS- ja Android-tableteille. Projektia oli mukana tukemassa Metsämiesten Säätiö, Maa- ja metsätalousministeriö, Aili ja Yrjö Rasin säätiö, Kollin säätiö, Franck media, Wihurin säätiö sekä Föreningen för Skogskultur.

__________

Laita meille sähköpostia tai kommentoi Facebookissa, mikäli tämä kirjoitus herätti ajatuksia tai kysymyksiä. Liity myös postituslistallemme alta, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme!

 

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.

  • Lassi Puolakka

    Tähän keskustelua kirjoituksesta.