Pelillistämisestä ja hyötypeleistä puhutaan paljon samoissa yhteyksissä, mutta vaikka niillä on yhteisiä käyttöjä, on niillä myös perustavanlaatuisia eroja. Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan näiden kahden eroihin sekä siihen, milloin sinun kannattaa pelillistää sisältösi ja milloin luoda siitä peli.

Mitä pelillistäminen ja pelit ovat?

Sekä pelien ja hyötypelien että pelillistämisen ympärillä on ollut paljon kuhinaa viime aikoina. Pelillistämisestä etenkin on tullut ehkä jopa jonkinlainen trendisana, johon on saattanut törmätä monta kertaa ilman että sen määritelmää kuitenkaan olisi päässyt kuulemaan.

Tiivistäen pelillistämisessä jonkin prosessin tekemisestä tehdään sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikkoja. Peliä ei siis ole, vaan jostain prosessista tehdään “pelimäisempi”. Maailman ensimmäinen pelillistämisen professori Juho Hamari kirjoitti kollegoineen hyvän artikkelin, jossa esitettiin, että pelillistäminen on subjektiivisen pelimäisyyden kokemuksen herättämistä: prosessi on pelillistetty vasta silloin, kun sen tekijä saa pelimäisyyden tunteen sen tekemisestä.

Tiivistäen pelillistämisessä jonkin prosessin tekemisestä tehdään sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikkoja.

 

Pelit ja pelillistäminen ovat usein samoissa keskusteluissa esillä. Peleillä ja pelillistämisellä on kuitenkin perustavanlaatuisia eroja.

 

Mitä peleihin tulee, ne ovatkin monelle tuttuja. Niiden määritteleminen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin voisi olettaa. Pelien voi kuitenkin yleisesti ajatella olevan leikin kaltaisia tiloja, joissa on tietty tavoite, haastetta, sääntöjä, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä erilaisia lopputulemia. Hyötypelit ovat taas pelejä, joissa pelaamisella on jokin hyötytarkoitus, kuten esimerkiksi tiedon tai taidon oppiminen. Pelit taipuvat hyvin opettamiseen – ja olemme kirjoittaneetkin aiheesta blogiimme jo aiemmin.

Pelien voi kuitenkin ajatella olevan leikin kaltaisia tiloja, joissa on tietty tavoite, haastetta, sääntöjä, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä erilaisia lopputulemia.

 

Eli tiivistäen pelien ja pelillistämisen suurin ero on se, että pelillistetyt ratkaisut eivät ole pelejä ja pelit… noh, ne tunnetusti ovat. Kummatkin soveltuvat lukuisiin hyötykäyttöihin hyvin, mutta kummallakin on niin sanotusti omat erikoisalansa.

 

Milloin kannattaa valita pelillistäminen ja milloin hyötypeli?

Jos haluat tehostaa nimenomaan jonkin asian tai prosessin tekemistä, pelillistäminen on siihen käypä vaihtoehto. Erityisesti yrityskäyttöön pelillistäminen on hyvä ratkaisu. Olemmekin tehneet yrityskäyttöön suunniteltuja pelillistämisprojekteja jo muutaman, joista yksi esimerkki on Talent Vectialle tekemämme Loge. Mitä markkinointiin tulee, moni verkkopalvelu hyödyntää pelillisyyttä asiakkaiden sitouttamiseksi esimerkiksi erilaisia asiakastasoja tarjoamalla.

Pelien kanssa on enemmän vapautta käyttömahdollisuuksien suhteen. Jos tavoitteenasi on erityisesti tiedonvälitys tai tiedon tai taidon opettaminen, hyötypeli on tähän oiva valinta. Olemme esimerkiksi tehneet metsätietoutta ja -taloutta opettavan MobiMetsä-pelin partiolaisille. Mitä muihin käyttöihin tulee, myös esimerkiksi mainostaminen on helpompaa ja yleisempää peleillä. Lisäksi, jos prosessia voi tehostaa työntekijöiden taitoa tai tietoa kartuttamalla, tämä onnistuu välillisesti myös hyötypelin kautta. Näin hyötypeleillä on paljon annettavaa myös yrityskäytössä.

Jos haluat nähdä lisää esimerkkejä, Töitä-sivulta voit lukea enemmän projekteistamme!

__________

Siinä tämänkertainen asia. Jos sinulla on peleistä tai pelillistämisestä kysyttävää, vastaamme mielellämme! Kirjoita meille kommenttisi tai kysymyksesi alla olevaan kommenttikenttään, sähköpostiviestiin tai Facebookkiin. Liity myös alta postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme!

 

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.