Hyötypeleillä on mahdollista saada paljon hyvää aikaiseksi, mutta se onnistuu vain laadukkailla ja hyvällä pelisuunnittelulla tehdyillä tuotteilla. Tämän takia validoinnit ja laadunvalvonta on hyötypelien kanssa tärkeää työtä. Turkulainen Qvalidi-yritys on ottanut tehtäväkseen arvioida ja validoida terveyspelejä ja –sovelluksia, jotta niiden käyttöönotto terveydenhuollossa olisi helpompaa.

Hyötypelien tarjonta on kasvanut viime vuosina. Vaikka pelejä onkin nyt enemmän tarjolla, kaikki pelit eivät välttämättä ole suunniteltu yhtä laadukkaasti siten, että niiden hyöty pääsisi tehokkaasti toteutumaan. Pelejä käyttöön valitsevalla ei välttämättä ole hyvää kuvaa siitä, mistä etsiä pelejä ja miten tunnistaa hyvät tuotteet.

Laadukkaiden terveyspelien tunnistaminen on entistä tärkeämpää: jotta pelejä voisi suositella esimerkiksi osana hoitoa, on niiden laadusta oltava selkeä kuva. Turkulainen Qvalidi-yritys perustettiin tänä syksynä tätä tarkoitusta palvelemaan.

Qvalidi tarjoaa kahta erilaista palvelua: Qvalidationia ja Digibilityä. Digibility on tukipalvelukokonaisuus terveyspelin tai terveyssovelluksen ideointiin ja käyttöönottoon sisältäen mm. konsultointi- ja tutkimuspalveluita. Qvalidation on puolestaan terveyspelin tai –sovelluksen arviointi ja laaduntunnistus kriteeriperustaisena asiantuntija-arviona. Qvalidi koostuu terveysalan tutkijoista, asiantuntijoista ja ammattilaisista, joten ammattitaitoa pelien ja sovellusten toimivuuteen terveydenhuollossa löytyy.

Haastattelimme myös Fume-pelistä meille tutuksi tullutta Heidi Parisodia Qvalidin toimintaan koskien.

Heidi, mistä Qvalidi sai alkunsa?

Qvalidin juuret juontavat jo muutamien vuosien päähän, jolloin osa meistä toimi terveysalan ammattilaisina. Näimme terveyspeleissä vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia terveydenhuollossa, mutta samalla haasteita niiden käyttöönotossa. Pohdimme näitä samoja asioita myöhemmin toimiessamme tutkimustehtävissä yliopistomaailmassa. Kiinnitimme huomioita, että muun muassa terveyspelien laadun ja luotettavuuden osoittaminen on jäänyt terveydenhuollon näkökulmasta liian vähäiseksi. Terveyspelien arvioimiseksi on myös peräänkuulutettu tutkimusnäytön ohella ketterämpiä ratkaisuja niin pelien kehittäjien kuin terveydenhuollon toimijoiden suunnalta. Terveyspelien saaminen osaksi terveydenhuollon palveluita edellytti muun muassa näiden ratkaisemista. Huomasimme tutkimusryhmässämme syntyneelle osaamiselle ja tarjoamillemme ratkaisuille olevan kiinnostusta. Tällöin päätimme perustaa Qvalidin.

Syntyikö idea terveyspelien validointiin juuri esimerkiksi Fumen tekemisestä ja tutkimisesta?

Fume oli yksi näistä peleistä, jonka kehittämistä ja vaikutuksia tutkimme TEPE-tutkimusryhmässämme Turun yliopistossa, ja joka antoi alkusysäyksen yritystoiminnan aloittamiseen. Fume on herättänyt hienosti kiinnostusta ja se on muun muassa päässyt mukaan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen terveyskylä.fi -palveluun (kts. lisää täältä). Fumen pääsy Terveyskylään on pitkälti tutkimustyön ja Fumen kehitystyöhön osallistuneiden nuorten ja moniammatillisen tiimin yhteistyön ansioita.

Miten toivotte terveyspelien saavan jalansijaa tulevaisuudessa?

Näemme, että terveyspelit tarjoavat mahdollisuuksia niin terveydenhuollon ammattilaisten työhön, terveyskasvatukseen kuin omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Toivommekin näkevämme laadukkaita terveyspelejä terveydenhuollossa siinä missä muitakin digitaalisia terveyspalveluita.

__________

Kiitokset Heidille vastauksista! Qvalidin kotisivut löydät tämän linkin takaa.

Mikäli sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa tähän kirjoitukseen liittyen, ota yhteyttä alla olevalla kommenttiboksilla, Facebook-kommentilla tai sähköpostiviestillä. Liity myös alta postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme!

 

 

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.

Join the discussion Kommentti