Estetiikalla on peleissä ja pelillistämisessä suurempi merkitys kuin ehkä ensituntumalta ajattelisi. Luova johtajamme Linda kävi pitämässä esitelmän tästä aiheesta Jyväskylässä Gamify2018-tapahtumassa, ja tämä kirjoitus kasaa esityksen sisällöt myös esityksen missanneille luettavaksi.
Pelillisyys on laajalle levinnyt käsite, jota hyödynnetään useilla eri aloilla. Sitä käytetään yritysten ja organisaatioiden toiminnan tehostamiseen, kouluopetuksen elämyksellisyyden lisäämiseen ja palveluiden käyttäjien osallistamiseen ja sitoutumiseen soveltaen peleistä tuttuja ominaisuuksia. Yhtä lailla pelillistämistä voi käyttää myös varhaiskasvatuksessa!
Nuoren elämä on täynnä valintoja – hyviä, huonoja ja monia siltä väliltä. Valintojen tekeminen ei ole aina nuorelle helppoa ryhmäpaineen tai ympäröiviltä ihmisiltä saadun mallin takia. Valinnoilla saattaa kuitenkin olla yllättävän kauaskantoisia vaikutuksia, ja siksi onkin tärkeää että tarjolla on eväitä hyvien ratkaisujen tekemiseen. A-klinikkasäätiö halusi luoda Nuortenlinkki-sivulleen päihdekasvatuksellisen tarinapelin, joka havainnollistaisi erilaisia valintoja ja niiden seurauksia arkipäiväisessä ja helposti samaistuttavassa kontekstissa. Me pääsimme toteuttamaan tätä peliä, Hukkaputkea, yhdessä heidän kanssaan. Tämä blogiteksti esittelee yhteistyötämme ja pelin luontiprosessia erityisesti pelin käsikirjoituksesta vastanneen A-klinikkasäätiön kehittämissuunnittelijan Sara Mäkäräisen näkökulmasta.
Kuukausi sitten aloittamassamme blogisarjassa käsittelemme hyvän opetuspelin kriteereitä. Ensimmäisessä osassa käsittelimme kolme ensimmäistä kriteeriä. Nyt vuorossa ovat seuraavat kolme: sopiva haaste ja eriytetyn oppimisen mahdollistaminen, toistojen hyödyntäminen sekä jatkuvan palautteen antaminen.
Tänä vuonna juhlitaan satavuotiasta Suomea. Juhlan kunniaksi, Suomen Metsäyhdistys halusi tarjota peruskoulujen käyttöön uuden opetussuunnitelman mukaisen digitaalisen oppimateriaalin, joka käsittelisi suomalaisen biotalouden kehitystä. Me saimme kunnian toimia kokonaisuuden toteuttajana yhdessä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa. Pelillisen opetusmateriaalin haluttiin näyttävän miten metsien käyttö, kulttuuri, elinkeinot ja talous ovat Suomessa muovautuneet aikojen saatossa, sekä miltä tulevaisuus saattaa näyttää, ja miten siihen voi ja kannattaa vaikuttaa. Tämä blogiteksti esittelee Havinan tekoprosessia ja valottaa sen tavoitteita ja tarkoitusperiä Metsäyhdistyksen näkökulmasta. Haastateltavanamme on Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän yhteyspäällikkö, Sirpa Kärkkäinen.
Pelien opetuskäyttö on saanut tuulta purjeisiinsa viime vuosina. Vaikka asenne opetuspelejä kohtaan on vielä varovainen, tarjontaa löytyy silti jo jonkin verran. Tarjokkaiden opetuksellisuuden ja laadun kirjo on kuitenkin melko moninainen. Mitkä muuttujat sitten vaikuttavat opetuspelin laatuun ja toimivuuteen? Pureudumme tähän aiheeseen kolmiosaisessa Hyvän opetuspelin kriteerit -blogisarjassamme, jossa esittelemme teille kahdeksan kriteeriä hyvän opetuspelin tekemiseen.
Arjen ja työnteon digitalisoituminen on herätellyt monet pohtimaan myös hyöty- ja opetuspelien mahdollisuuksia ja vahvuuksia. Kiinnostus on varmasti herännyt niin yksityisissä ja yksittäisissä käyttäjissä, kuin yritysten ja organisaatioidenkin tasolla. Peruslähtökohta on se, että hyvin suunniteltu ja toteutettu hyötypeli palvelee sekä sen tilaajaa että lopullista käyttäjää. Idean ja valmiin pelin välissä on kuitenkin pitkä ja moninainen toteutusvaihe, jonka aikana moni asia voi mennä pieleen, mikäli ongelmiin ei ole osattu varautua. Oman kokemuksemme perusteella listasimme viisi yleisintä kompastuskiviä, joihin matkan aikana voidaan törmätä. Kunkin murikan kohdalla esittelemme myös, miten virheet voidaan välttää tai ratkaista lempeällä mutta jämäkällä projektijohdolla.
Pelit ovat valtaamassa jalansijaa yhä enemmän myös terveydenhoidon ja hyvinvoinnin markkinoilla. Terveyspelin määritelmä ei ole vielä kuitenkaan vakiintunut ja sanaa voidaan toistaiseksi käyttää kuvaamaan melkein mitä tahansa peliä, joka käsittelee terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä aiheita. Tämän takia haluamme tässä blogiartikkelissa esitellä niitä näkökulmia, joista NordicEdu lähestyy terveyspelien suunnittelua ja toteutusta.
Opettamisesta ja oppimisesta on luotu aikojen saatossa monta eri teoriaa. Vaikka uudet teoriat ovatkin syrjäyttäneet aiemmin käytettyjä, on vanhoissa teorioissa edelleen hyviä ajatuksia toimivasta opettamisesta. Tämä blogikirjoitus käsittelee sitä, millä tavoin pelit ovat toimivia opetusvälineitä niin uudempien kuin hieman vanhempienkin oppimisteorioiden valossa.
Monesti pelaaminen nähdään lähinnä liikunnalta aikaa vievänä sisällä istuskeluna – ja sitä se on pitkälti ollutkin. Nykyään puhaltavat kuitenkin uudet tuulet, ja mobiililaitteet ovat avanneet aivan uudenlaisia mahdollisuuksia: peleillä on mahdollista saada lapset ulos ja liikkumaan. Viimeistään tämän todisti kesällä 2016 julkaistu äärimmäisen suosittu Pokémon GO.
Vanhemmat jotka pelaavat lastensa kanssa, huomaavat laajemmin pelaamisen positiiviset vaikutukset, mutta tunnistavat myös siitä aiheutuvat haittavaikutukset. Tutkimusten mukaan vanhempien ja lasten yhteinen pelaamiseen käytetty aika vähenee tasaisesi lapsen varttuessa. Tämä on harmillista, sillä isommille lapsille ja aikuisille tarkoitettujen pelien maailmat ja teemat nimenomaan vaativat kypsyyttä, jossa aikuinen osaisi neuvoa. Samojen pelien kautta vanhemmille tarjoutuisi myös loistavia tilanteita keskustella vakavistakin asioista oman nuoren kanssa. Kannattaisko vanhempien siis mennä aktiivisemmin mukaan lasten pelihetkiin?
Opetus- ja hyötypelit ovat motivoivia ja joustavia opetuksen työkaluja. Erilaisilla pelimekaniikoilla ja pelimäisillä rakenteilla voidaan luoda kannustava ja innostava konteksti lähes kaikenlaiselle oppisisällöille. Pelit ovat haastavia, kehittäviä ja vuorovaikutteisia kokemuksia, joiden avulla oppijalle voidaan tarjota aktiivinen rooli omassa opiskelussa.
Mobiiliopetuspeleillä on paljon annettavaa oppimiselle ja opettamiselle, niin kouluympäristöissä kuin muuallakin. Hyvän mobiiliopetuspelin suunnittelussa pitää huomioida valittu alusta ja sille tyypilliset käyttötavat alusta asti.
Parhaimillaan opetus- ja hyötypelit lainaavat tehokkaita motivoimisen ja oppimisen edistämisen välineitä viihdepelien maailmasta saavuttaen kuitenkin niille asetetut opetukselliset tavoitteet. Viihdepelit luodaan nimensä mukaisesti tarjoamaan pelaajilleen viihdykettä ja nautinnollisia kokemuksia. Hyöty- ja opetuspeleillä on pelillisen nautinnon lisäksi opetukselliset tavoitteensa ja erikoispiirteensä.