Kuten olemme jo monasti kertoneet, pelillistämisellä on mahdollista tehostaa monenlaista toimintaa ja työtä. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä miten vain ja sitten odottaa tuloksiksi mitä vain. Pelkästään järkevällä, hyvin suunnitellulla ja tarpeeseen sopivalla pelillistämisellä saadaan hyviä tuloksia.
Poikkeukselliset olosuhteet ovat niin sanotusti tuoneet koulut ja päiväkodit koteihin. Jos kaipaa uusia konsteja kotiolojen kasvatussessioihin, niin kannattaa tarkastaa nämä NordicEdun luomat etäopetukseen soveltuvat ratkaisut.
Mikä: LääkeMaisteri on Savonia AMK:n kanssa tekemämme lääkelaskuja opettava huumorilla höystetty hyötypeli.
Kenelle: Hoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille.
Mitä opettaa: LääkeMaisterilla pelaajat voivat harjoitella lääkelaskuissa tarvittavia yksikkömuunnoksia, annoslaskuja, prosenttilaskuja ja infuusiolaskuja.
Mistä löytää: Google Play ja AppStore -sovelluskaupoista.
Mikä: Myyrän mielikasvikset on Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston kanssa kehittämämme ruokakasvatuspeli.
Kenelle: Päiväkoti-ikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen sekä varhaiskasvtuksen ammattilaisille. Peli on pelattavissa suomeksi, englanniksi ja puolaksi.
Mitä opettaa: Myyrän mielikasvikset tutustuttaa pelaajia kasviksiin, näiden ominaisuuksiin ja satokausiin. Pelin tehtävät opettavat lapsille itsesäätelyä ja mielihyvän viivästyttämistä. Pelissä oleva Makupankki-osio kannustaa tutustumaan erilaisiin kasviksiin maistelemalla.
Mistä löytää: Google Play ja AppStore -sovelluskaupoista.
Mikä: VäliPalaPeli on ruokakasvatuksellinen pulmapeli, jonka teimme markkinointitoimisto Cocommsin kanssa RuokaTutka-hanketta varten.
Kenelle: Peruskoululaisille ja toisen koulutusasteen koululaisille. Nuoremmille ja vanhemmille pelaajille on omat vaikeusasteensa. Peli on pelattavissa suomeksi ja ruotsiksi.
Mitä opettaa: VäliPalaPelissä käsitellään ruuan alkuperää ja ominaisuuksia. Pelissä on kasattava toiveiden mukaisia välipala-annoksia. Toiveet liittyvät ruoka-ainesten makuun, valmistustapaan ja ominaisuuksiin.
Mistä löytää: RuokaTutkan nettisivuilta.
Mikä: Havina on ilmiöoppimiseen perustuva pelillinen oppimateriaali Suomen biotalouden historiasta. Oppimateriaalin ohessa toimii opettajille tarkoitettu opettajan työkalu, jonka avulla oppilaiden etenemistä materiaalissa voi seurata.
Kenelle: Peruskoulun ylemmille luokille sekä toisen koulutusasteen koululaisille. Materiaali on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Mitä opettaa: Havina opettaa ilmiöoppimaisesti Suomen biotalouden historiasta. Historian lisäksi sisällöt käsittelevät muun muassa ympäristöopin ja biologian sekä yhteiskuntaopin oppiaineiden aiheita.
Mistä löytää: Havinan verkkosivuilta sekä Google Play ja AppStore -sovelluskaupoista.
Mikä: Molla ABC on TOP-keskuksen kanssa luomamme tekstauskirjainten harjoittelusovellus.
Kenelle: Päiväkoti-ikäisille lapsille.
Mitä opettaa: Molla ABC:n avulla lapset voivat harjoitella kirjainten kirjoittamista kätevästi kosketusnäytön avulla. Valittavana on sekä vuoden 2006 että vuoden 2016 uusitut kirjasinmallit.
Mistä löytää: Google Play ja AppStore -sovelluskaupoista.
Mikäli tästä kirjoituksesta tai yllä esitellyistä sovelluksista ja peleistä on jotain kysyttävää, ota meihin yhteyttä alla olevalla kommenttiboksilla, Facebook-viestillä tai sähköpostilla.
Pelillistämällä tavoitellaan usein ennen kaikkea parempaa keskittymistä johonkin tehtävään. Psykologiasta tuttu flow-teoria tarjoaa hyvän pohjan arvioida, millaiseen tehtävään käyttäjä helposti uppoutuu.
Niin vuosi 2020 kuin uutuudenkarhea vuosikymmenkin ovat nyt korkattuja. NordicEdulaisen graafikon onkin hyvä aika katsoa horisonttiin ja pohtia, mitä tuleva vuosi tuo hänen työpöydälleen.
Uskomme pelillistämisen todella tuovan niitä hyötyjä, joita sillä tavoitellaan. Mitatessamme näitä hyötyjä totesimme, etteivät pelillistämisen vaikutukset rajoitu vain tavoiteltuihin hyötyihin.
Linda Kokkonen on ollut monessa mukana ja tullut yhdelle jos toisellekin tutuksi NordicEdun luovana johtajana. Nyt Lindan titteli vaihtuu, ja ajattelimme antaa blogimme lukijoille mahdollisuuden tutustua uuteen toimitusjohtajaamme, Linda Kokkoseen.
Äänensävyllä on tunnetusti paljon merkitystä keskustellessa, mutta sillä on iso rooli myös pelillistämisen palautteenannossa. Tässä kirjoituksessa pohditaan palautteen sävyä ja sen merkitystä pelillistämisessä.
Ensiksi opiskellaan ja sitten siirrytään työelämään – näin sitä on pitkään ajateltu. Nykyään työelämässä on kuitenkin opittava ja opiskeltava jatkuvasti, joten tuntuu erikoiselta miettiä oppimista ja työskentelemistä toisistaan riippumattomina asioina.
Pelillistämisestä puhuttaessa usein keskitytään nimenomaan organisaation sisäisten toimien kehittämiseen.Tähän se tietenkin soveltuu hyvin, mutta sitä voi käyttää myös markkinointivälineenä.
Median kanssa toimiminen ja sitä kautta saatava näkyvyys voi olla erittäin iso vetoapu yrityksen tai muun organisaation toiminnalle. Moni toimija ei kuitenkaan tiedä miten median kanssa kannattaa toimia. Toimittaja Simo Husso päätti tarttua tähän haasteeseen ja luoda pelillisen koulutusmateriaalin, Tosipelin, jonka avulla ihmiset saisivat selvät sävelet yhteispeliin median kanssa. Tässä kirjoituksessa kerromme tästä projektista sekä haastattelemme Simoa Tosipelin synnystä ja tulevaisuudesta.
Uusperheen arki on vähintäänkin sanottuna uuden oppimista ja sopeutumista täynnä. Suomen uusperheiden liiton Stepping-hanke ja sen järjestämät StepApp-valmennukset tukevat uusperheitä uudenlaisen elämän järjestelyssä ja sujuvoittamisessa. Osaksi StepApp-valmennuksia tarvittiin myös pelillinen mobiilisovellus, jonka me pääsimme toteuttamaan yhdessä Suomen uusperheiden liiton kanssa. Tässä kirjoituksessa kerromme StepApp-sovelluksen synnystä ja haastattelemme Stepping-hankkeen Elisa Jyllikoskea asian tiimoilta.
Monesti pelaaminen mielletään ensisijaisesti tietokoneilla, konsoleilla ja älylaitteilla tapahtuvaksi digipelaamiseksi. Sama pätee ehkä vielä voimakkaammin hyötypeleihin, sillä viihteeksi tarkoitetut piha- ja lautapelit sekä pakohuoneet ovat kyllä tuttuja juttuja, mutta hyötypelivastineet eivät vielä samalla tapaa. Mekin NordicEdulla olemme keskittyneet nimenomaan digitaalisiin hyötypeleihin ja pelillistettyihin ratkaisuihin, joten oli mitä mielenkiintoisinta saada kutsu tulla testaamaan Mysteerin Tiimipelitestiä ja päästä tutustumaan pakohuonehyötypelaamiseen.
Työn tekeminen ja teettäminen muuttuvat digitalisaation seurauksena niin paljon, etteivät vuosikymmeniä kehitetyt johtamisjärjestelmät ja ohjausmekanismit pysy enää muutoksen vauhdissa. Yksitahoinen muutos olisi vielä käsiteltävissä kehittämällä hyväksi havaittuja mekanismeja, mutta monesta suunnasta tuleva yhtäaikainen muutos vaatii kokonaan uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja, jotta ihmisten välinen yhteistyö voi edelleen toimia ja kehittyä.
Pelit ja työ ovat pitkään tuntuneet hankalasti yhdistettäviltä, vaikka niiden yhdistelmällä voi saada paljon aikaiseksi. Työn pelillistämisellä voidaan esimerkiksi tehdä työstä tavoitteellisempaa, lisätä yhteistyötä, vähentää tiedon siiloutumista ja tuoda työntekijöiden ääni esille organisaatiossa. Kun hyödyt ovat selkeitä, miksi työn pelillistäminen on ollut hankalaa ja miten tämä hankaluus vältetään?
Jos haluat pelillistää esimerkiksi työpaikkasi toimintaa, ei kannata lähteä suin päin suunnittelemaan pelillistettyä ratkaisua. Kaiken tulee lähteä yhdestä kysymyksestä ja sen vastauksen selvittämisestä.
Podcastimme neljännessä jaksossa Mika Aittamäki ja Pekka Qvist puhuivat pelillistämisestä ja sen käyttötarkoituksista. Heidän keskusteluissaan nousi pariinkin kertaan esille se, kuinka tärkeää on aivan aluksi miettiä, miksi pelillistämistä tarvitaan. Samaa kuultiin myös GamifyUs-konferenssissa InsertCoin.se-yrityksen esityksessä.
Tarkoitus ei suinkaan ollut kyseenalaistaa pelillistämistä itseään, vaan korostaa pelillistämisellä ratkaistavan ongelman määrittelyä ja taustojen kartoittamista. Jotta pelillistämisellä voidaan pureutua jonkin prosessin ongelmakohtiin, on ongelma ensin ymmärrettävä perinpohjaisesti. InsertCoin.se:llä oli tästä havainnollistava esimerkki: heidän asiakkaansa halusivat pelillistää myyntiään kilpailullisuudella, sillä myynti ei vetänyt tarpeeksi hyvin. Kun myynnin tehottomuutta lähdettiin selvittämään, huomattiin, että myyjien motivaatio oli alhainen. Eli pelillistämistä ei tarvittukaan myynnin kehittämiseen vaan työntekijöiden motivointiin.
Keinoja pelillistämisellä ratkaistavan ongelman määrittelyyn on monia. Yksi tunnettu ja toimiva palvelumuotoilun menetelmä on niinkin yksinkertainen, kuin kysyä viisi kertaa miksi.
Työn laatu ei ole halutulla tasolla. Miksi? Koska työssä tapahtuu paljon virheitä. Miksi? Koska työntekijät tekevät niitä. Miksi? Koska käytännöt eivät ole hallussa. Miksi? Koska perehdytys ei toimi tarpeeksi hyvin. Miksi? Koska se on tarkoitettu vain työsuhteen alkaessa suoritettavaksi. → Eli kannattaisi panostaa perehdytyspalveluun, joka ylläpitää ja testaa osaamista.
Hyödyllisiä konsteja ongelman määrittelyyn ovat myös kyselyt ja käyttäjäpolkujen määrittelyt.
Kun pelillistämisen tarve on analysoitu kunnolla, voidaan aloittaa itse ratkaisun suunnitteleminen. Tämäkin on huomattavasti helpompaa, kun tilanteesta, tarpeesta ja ratkaisun kohderyhmästä on kunnon käsitys. Pelillistäessä on siis aina järkevää kysyä ensin miksi, ja vasta sitten miten.
Pelillistäminen ei ole niin kutsuttu “hopealuoti”, joka itsessään ratkaisee työympäristössä tai oppimisessa ongelman kuin ongelman. Se on pikemminkin tehokas työkalu, jolla tunnistettuja ongelmia voidaan ratkaista.
__________
Jos sinulla on mielessä tai vireillä pelillistämishanke ja tarvitset apua sen kanssa, ota meihin yhteyttä. Me autamme niin pelillistämiskohteiden kartoittamisessa kuin itse pelillistämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ideoita omiiin hankkeisiin voi vaikka hakea tehdyistä töistämme. Jos sinulla on tästä kirjoituksesta kysyttävää, ota yhteyttä sähköpostilla, Facebook-viestillä tai alla olevalla kommenttiboksilla. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa blogitekstimme ja podcast-jaksomme suoraan sähköpostiisi.
Kuten monella uudella termilla on tapana, myös pelillistäminen aiheuttaa vieraudellaan hämmennystä. Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, onko pelillistäminen-termi sopiva kuvaamaan tarkoitettaan.
Pelillistämisestä olemme puhuneet viime aikoina paljonkin, mutta kertauksena pelillistäminen siis tarkoittaa pelielementtien ja -mekaniikkojen tuomista muualle kuin peleihin, jotta peleille ominaista motivoivuutta ja kiinnostavuutta voitaisiin valjastaa hyötykäyttöön. Esimerkiksi työntekoon voidaan lisätä haasteita, yhteistyötä edellyttävää moninpelaamista, palkintoja ja pisteytystä yms.
Mika kirjoitti taannoin blogiimme yleisimmistä kysymyksistä, joita hän on kuullut kierrellessään puhumassa pelillistämisestä. Yksi selkeä hämmennyksen aihe on ollut se, että pelillistäminen herättää ihmisille ajatuksen siitä, että ollaan luomassa jostain asiasta nimenomaan peliä.
Pelillistäminen-termin sopivuudesta ja hämmentävyydestä oli puhetta myös joulukuussa pidetyssä GamifyUs-konferenssissa. Täällä huomioitiin, että pelillistäminen on melko ympäripyöreä termi ja se voi tarkoittaa milloin mitäkin. Ympäripyöreys mainittiin myös eduksi: se saa ihmiset miettimään.
Vaikka pelit ovatkin alati yleisempää koko kansan viihdettä, on vielä monia, joille pelit ja pelien mahdollisuudet ovat vieraita. Monelle peli-sanan esiintyminen pelillistämisen termin osana vetääkin suorinta tietä mielleyhtymät peleihin. Kun pelien tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet ovat vieraita, ei pelillistämisen termistä saa otetta: miksi jostain tarvitsisi tehdä peli tai pelin kaltainen ja millä ilveellä niin edes tehtäisiin?
Hyötypelit ovat kenties lähimpänä pelillistämistä, mutta, toisin kuin pelillistettyjen ratkaisujen kanssa, hyötypelit ovat nimensä mukaisesti juurikin pelejä. Ne ovat tarkoitukseltaan siis selkeästi eri asioita käsitteleviä. Tiettyihin pelillistämisen keinoihin nojautuvat ilmaisut kuten tavoitteellistaminen tai haasteellistaminen eivät puolestaan maalaa koko kuvaa, ja “pelinkaltaistaminen” on taas terminä varsin jäykkä. Vaihtoehdot eivät siis ole kovin kummoiset.
Semanttisessa syynäyksessä huomataan, että pelillistää tulee pelillinen-sanan teettojohdoksesta: jostain teetetään pelillinen. Sana pelillinen itsessään on -llinen-adjektiivijohdos peli-sanasta, ja tarkoittaa ’pelimäistä’. Pelillistäminen on siis pelimäiseksi teettämistä. Alunperin pelillistää-sanahan tulee englannin gamify-termistä, mutta on harvinaisen suora käännös merkityksen ja rakenteen puolesta.
Tässä valossa uskallan väittää, että pelillistäminen on sopiva termi kuvaamaan tarkoitettaan. Se on itsessään jo melkoisen osuva ja sille ei (vielä) ole kuvaavampia vaihtoehtojakaan.
___________
Onko sinulla kysyttävää kirjoituksesta? Mikä olisi sinun mielestäsi hyvä termi pelillistämiselle? Laita meille viestiä alla olevaan kommenttiboksiin, Facebookkiimme tai sähköpostiimme. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme. Uutiskirjeessämme on viimeisimmät kuulumiset ja blogitekstit kerrattuna.
Kävimme viime viikolla Tukholmassa GamifyUs-tapahtumassa kuulemassa mielenkiintoisia puheenvuoroja pelillistämisestä sekä tutustumassa länsinaapurimme pelillistämistarjontaan. Tässä tuhdissa lukupaketissa kertaus tapahtuman annista ja meiningistä.
Olen käynyt viimeisten kuukausien aikana toista sataa keskustelua siitä, mitä pelillistäminen (gamification) oikein on? Olen huomannut, että termi ollaan kyllä kuultu ja että se tuntuu kiinnostavalta, mutta kokonaisuus on edelleen hämärän peitossa. Tässä pieni yhteenveto yleisimmistä kysymyksistä, joita keskusteluissa nousee esiin.