Parhaimmat tulokset hyötypeleillä ja pelillistetyillä ratkaisuilla saadaan siten, että projekti aloitetaan huolellisella konseptoinnilla. Tässä kirjoituksessa kerromme, mitä kaikkia hyötyjä kunnon konseptoinnista on niin projektille kuin asiakkaallekin.
Pelillistäminen on varsin monipuolinen konsti tuoda motivoivuutta ja innostavuutta prosessiin kuin prosessiin. Koska pelillistäminen perustuu pelimekaniikkojen hyödyntämiseen ja pelit käyttävät hyvin montaa eri jippoa pelaajan innostamiseksi, myös pelillistämisen työkalupakki sisältää monta motivoivaa mekaniikkaa.
Palkitsemisesta puhutaan paljon yhtenä tehokkaimpana pelien ja pelillistämisen motivointikeinona. Palkitseminen onkin monipuolinen motivaattori, mutta samoin kuin monen muunkin konstin kanssa, sitä voi käyttää hyvin tai huonosti.
Hyötypelin tai pelillistetyn järjetelmän kehittäminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa tarvitaan aktiivisuutta sekä toteuttajalta että asiakkaalta. Pelien ja sovellusten tilaaminen on yhä sen verran uutta ja trendikästä, että monella ei vielä ole siitä aiempaa kokemusta. Me kuulemme asiakkailta usein kysymyksiä siitä, miten heidän tulisi toimia, jotta projekti onnistuu parhaiten. Tässä kirjoituksessa kerromme muutaman vinkin, joilla sinä voit asiakkaana varmistaa projektin joutuisan etenemisen ja onnistumisen.
Hyötypelien ja pelillisten sovellusten lopullisen onnistumisen mittaaminen on tärkeää ja palkitsevaa. Yhtä selkeää mittaria onnistumisen arviointiin ei kuitenkaan ole, vaan onnistumisia tapahtuu eri tavoilla ja eri osa-alueilla.
Keskusteleminen ja hyvä vuorovaikutus ovat peliprojektin onnistumiselle ensiluokkaisen tärkeitä. Erityisen huomionarvoista tämä on aivan projektin alussa, jolloin yhteisissä työpajoissa määritetään projektin tavoitteet ja eteneminen. Työpajoilla ja yhteiskehittämisellä onkin suuri rooli meidän tavassamme toimia.
Joulukuussa 2016 Euroopan Unioni asetti direktiivin, jonka mukaan julkisen sektorin verkkopalveluista ja -sivuista sekä mobiilisovelluksista tulisi tehdä paremmin saavutettavia. Lakimuutokset astuvat voimaan tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mitä saavutettavuus on ja miksi se on tärkeää huomioida?
Pelaajia löytyy kaikista ikäluokista nyt enemmän kuin koskaan. Silti osasta saattaa kuitenkin tuntua, että opetus- ja hyötypelit suunnataan enimmäkseen lapsille tai nuorille. Näin ei asian tietenkään tarvitse olla, ja pelillisyyden sekä hyötypelien hyödyntäminen onkin lisääntynyt huomattavasti myös aikuisten koulutuksen, työelämän ja erityisesti markkinoinnin sekä brändiin sitouttamisen saroilla. Aikuisille pelejä kohdistettaessa on kuitenkin pidettävä hieman eri asioita mielessä.
Estetiikalla on peleissä ja pelillistämisessä suurempi merkitys kuin ehkä ensituntumalta ajattelisi. Luova johtajamme Linda kävi pitämässä esitelmän tästä aiheesta Jyväskylässä Gamify2018-tapahtumassa, ja tämä kirjoitus kasaa esityksen sisällöt myös esityksen missanneille luettavaksi.
Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien estäminen sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden suojeleminen ovat nykyään entistä ajankohtaisempia aiheita. Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen ovat näiden ratkaisemisessa tärkeitä. Näitä on mahdollista tehdä ekopeleillä eli positiiviseen ympäristövaikutukseen tähtäävillä opetus- ja hyötypeleillä.
Pelillisyys on laajalle levinnyt käsite, jota hyödynnetään useilla eri aloilla. Sitä käytetään yritysten ja organisaatioiden toiminnan tehostamiseen, kouluopetuksen elämyksellisyyden lisäämiseen ja palveluiden käyttäjien osallistamiseen ja sitoutumiseen soveltaen peleistä tuttuja ominaisuuksia. Yhtä lailla pelillistämistä voi käyttää myös varhaiskasvatuksessa!
Käyttäjälähtöisyys on hyötypelejä tehtäessä ensiluokkaisen tärkeää. Mikä olisikaan parempi tapa varmistaa kohderyhmän mieltymys, kuin ottaa heidät mukaan sen suunnitteluun ja kehittämiseen!
Pelillistämisestä ja hyötypeleistä puhutaan paljon samoissa yhteyksissä, mutta vaikka niillä on yhteisiä käyttöjä, on niillä myös perustavanlaatuisia eroja. Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan näiden kahden eroihin sekä siihen, milloin sinun kannattaa pelillistää sisältösi ja milloin luoda siitä peli.
Vuoden 2017 aikana on valmistunut monta projektia. Kaikista ei ole referenssikirjoitusta vielä valmiina eikä kaikkia pelejä tai pelillistettyjä sovelluksia ole virallisesti vielä julkaistu, joten tässä pieniä maistiaisia neljästä tämän vuoden aikana valmistuneesta projektistamme. Hieman myöhemmin esittelemme toiset neljä vastaavaa.
Hyötypeleillä on mahdollista saada paljon hyvää aikaiseksi, mutta se onnistuu vain laadukkailla ja hyvällä pelisuunnittelulla tehdyillä tuotteilla. Tämän takia validoinnit ja laadunvalvonta on hyötypelien kanssa tärkeää työtä. Turkulainen Qvalidi-yritys on ottanut tehtäväkseen arvioida ja validoida terveyspelejä ja –sovelluksia, jotta niiden käyttöönotto terveydenhuollossa olisi helpompaa.
Eilen järjestettiin Digihyvinvointia näkyvissä -seminaari Helsingin Päivälahden museossa. Puheenvuorot ja keskustelut pyörivät mediakasvatuksen sekä digitalisaation hyvinvointivaikutusten ympärillä. Tässä kirjoituksessa kertaamme ja kommentoimme eilisen keskusteluja. Kirjoitus on sangen pitkä, joten kannattaa vaikka ottaa kahvikuppi kirjoituksen kaveriksi.
Suurin osa blogiteksteistämme keskittyy käsittelemään hyötypelejä ja niiden kehittämistä syvällisemmin. Osalle koko hyötypelin käsite saattaa kuitenkin olla hieman vieraampi. Tämä kirjoitus onkin vasta-alkajille tarkoitettu pikakurssi siitä, mitä hyötypelit ovat ja mitä niillä voidaan saada aikaan. Lopuksi kerromme vielä pelillistämisestä ja siitä, miten hyötypelit ja pelillistäminen voivat tuoda tehoa työelämään.
Siinä missä pelit ovat kasvattaneet suosiotaan viihteenä, haetaan niistä inspiraatiota myös työmotivaation lisäämiseen. Pelillistäminen on yritysmaailmassa nouseva trendi, jossa pelillisyyttä ja peleistä tuttuja elementtejä lisätään työhön. Tarkoitus on tehdä työstä innostavampaa, tavoitteellisempaa, tekijäänsä sisäisesti motivoivaa ja sitä kautta työnantajalle tuloksellisempaa. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme ilmiötä ja sen tuomia hyötyjä.
© 2019 NordicEdu. NordicEdu Ltd. ALL RIGHTS RESERVED.
