Pelillistäminen

Kuten monella uudella termilla on tapana, myös pelillistäminen aiheuttaa vieraudellaan hämmennystä. Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, onko pelillistäminen-termi sopiva kuvaamaan tarkoitettaan.

Pelillistämisestä olemme puhuneet viime aikoina paljonkin, mutta kertauksena pelillistäminen siis tarkoittaa pelielementtien ja -mekaniikkojen tuomista muualle kuin peleihin, jotta peleille ominaista motivoivuutta ja kiinnostavuutta voitaisiin valjastaa hyötykäyttöön. Esimerkiksi työntekoon voidaan lisätä haasteita, yhteistyötä edellyttävää moninpelaamista, palkintoja ja pisteytystä yms.

Mikä termissä hämmentää?

Mika kirjoitti taannoin blogiimme yleisimmistä kysymyksistä, joita hän on kuullut kierrellessään puhumassa pelillistämisestä. Yksi selkeä hämmennyksen aihe on ollut se, että pelillistäminen herättää ihmisille ajatuksen siitä, että ollaan luomassa jostain asiasta nimenomaan peliä.

Pelillistäminen-termin sopivuudesta ja hämmentävyydestä oli puhetta myös joulukuussa pidetyssä GamifyUs-konferenssissa. Täällä huomioitiin, että pelillistäminen on melko ympäripyöreä termi ja se voi tarkoittaa milloin mitäkin. Ympäripyöreys mainittiin myös eduksi: se saa ihmiset miettimään.

Vaikka pelit ovatkin alati yleisempää koko kansan viihdettä, on vielä monia, joille pelit ja pelien mahdollisuudet ovat vieraita. Monelle peli-sanan esiintyminen pelillistämisen termin osana vetääkin suorinta tietä mielleyhtymät peleihin. Kun pelien tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet ovat vieraita, ei pelillistämisen termistä saa otetta: miksi jostain tarvitsisi tehdä peli tai pelin kaltainen ja millä ilveellä niin edes tehtäisiin?

Onko jokin toinen sana parempi vaihtoehto?

Hyötypelit ovat kenties lähimpänä pelillistämistä, mutta, toisin kuin pelillistettyjen ratkaisujen kanssa, hyötypelit ovat nimensä mukaisesti juurikin pelejä. Ne ovat tarkoitukseltaan siis selkeästi eri asioita käsitteleviä. Tiettyihin pelillistämisen keinoihin nojautuvat ilmaisut kuten tavoitteellistaminen tai haasteellistaminen eivät puolestaan maalaa koko kuvaa, ja “pelinkaltaistaminen” on taas terminä varsin jäykkä. Vaihtoehdot eivät siis ole kovin kummoiset.

Ehkä pelillistäminen on kuitenkin sopivin termi…

Semanttisessa syynäyksessä huomataan, että pelillistää tulee pelillinen-sanan teettojohdoksesta: jostain teetetään pelillinen. Sana pelillinen itsessään on -llinen-adjektiivijohdos peli-sanasta, ja tarkoittaa ’pelimäistä’. Pelillistäminen on siis pelimäiseksi teettämistä. Alunperin pelillistää-sanahan tulee englannin gamify-termistä, mutta on harvinaisen suora käännös merkityksen ja rakenteen puolesta.

Tässä valossa uskallan väittää, että pelillistäminen on sopiva termi kuvaamaan tarkoitettaan. Se on itsessään jo melkoisen osuva ja sille ei (vielä) ole kuvaavampia vaihtoehtojakaan.