Pelillistäminen ja hyötypelit ovat läheisiä ilmiöitä. Yhteisestä rajapinnasta ja samankaltaisuuksista huolimatta, kummallakin on omat erityisalansa, jolla ne loistavat. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mitkä ovat kummankin vahvuudet.
Human resources eli “ihmisresurssit” on nykypäivän bisneskentällä tuttu mutta auttamatta vanhahtava käsite. HR:llä on myös nimenvaihdoksen lisäksi muutakin uudistuttavaa pysyäkseen ajan hermolla. Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miten HR:n olisi syytä uudistua ja miten pelillistäminen voi helpottaa tätä.
Jos olet ikinä ollut positiossa, jossa olet järjestänyt henkilöstölle tyytyväisyys- tai työssäviihtymiskyselyjä, niin tiedät, että vaikka kaikki olisi muuten hyvin ja henkilöstö hyvinvoivaa ja tyytyväistä, yksi asia saa aina pyyhkeitä: viestintä. Viestintä tuntuu olevan yrityksille iänikuinen ongelma, mutta pelillistämisen avulla sekin voidaan selättää.
Jos sinun yrityksesi tai organisaatiosi on pohtinut räätälöidyn pelillistetyn ratkaisun tilaamista, mutta sinulla ei ole selkeää kuvaa mitä hyötyjä tämä voisi tuoda, tämä blogiteksti on tarkoitettu juuri sinulle!
Työhyvinvointi on vähän kuin hieno orkidea: se kaipaa oikeanlaista hoitamista kukkiakseen. Jos oikeanlaisia hoitotoimenpiteitä ei tiedetä, ei kasvatus onnistu. Myöskään työhyvinvointia ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Monessa työyhteisössä avoin asioista keskustelu ja vaikuttaminen on hankalaa, jolloin heikko vuorovaikutus alkaa ruokkia noidankehää. Työkaluksi tähän me kehitimme talven 2017–2018 aikana HRteam – WaWin kanssa kevyesti pelillistetyn organisaation muutosjohtamisen työkalun Wawinan. Wawina tukee ja ohjaa organisaation johtoa työyhteisön hyvinvoinnin kartoittamisessa, kuulemisessa ja muutoksen havainnoimisessa. Haastattelimme HRteam – Wawin perustajaa ja työhyvinvoinnista tohtorinväitöskirjan kirjoittanutta Seija Ovaskaista aiheesta tarkemmin.
Työn johtaminen on murroksessa, jossa tyypillinen johtaja-esimies-asetelma vastaa liian hitaasti muutoksiin ja nopeasti eläviin työtilanteisiin. Korostamalla työntekijöiden roolia asiantuntijoina voidaan vastata moderneihin vaatimuksiin paremmin ja nopeammin – ja pelillistämisellä voidaan tuoda tämän asetelman hyödyt huippuunsa.
Hyötypelien ja pelillistettyjen ratkaisujen markkinointi on yksi tärkeä projektin osa-alue, jota ei sovi unohtaa. Vaikka sovellus olisi kuinka hyvä, sen on vielä löydettävä tiensä käyttäjille.
Parhaimmat tulokset hyötypeleillä ja pelillistetyillä ratkaisuilla saadaan siten, että projekti aloitetaan huolellisella konseptoinnilla. Tässä kirjoituksessa kerromme, mitä kaikkia hyötyjä kunnon konseptoinnista on niin projektille kuin asiakkaallekin.
Pelillistäminen on varsin monipuolinen konsti tuoda motivoivuutta ja innostavuutta prosessiin kuin prosessiin. Koska pelillistäminen perustuu pelimekaniikkojen hyödyntämiseen ja pelit käyttävät hyvin montaa eri jippoa pelaajan innostamiseksi, myös pelillistämisen työkalupakki sisältää monta motivoivaa mekaniikkaa.
Palkitsemisesta puhutaan paljon yhtenä tehokkaimpana pelien ja pelillistämisen motivointikeinona. Palkitseminen onkin monipuolinen motivaattori, mutta samoin kuin monen muunkin konstin kanssa, sitä voi käyttää hyvin tai huonosti.
Hyötypelin tai pelillistetyn järjetelmän kehittäminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa tarvitaan aktiivisuutta sekä toteuttajalta että asiakkaalta. Pelien ja sovellusten tilaaminen on yhä sen verran uutta ja trendikästä, että monella ei vielä ole siitä aiempaa kokemusta. Me kuulemme asiakkailta usein kysymyksiä siitä, miten heidän tulisi toimia, jotta projekti onnistuu parhaiten. Tässä kirjoituksessa kerromme muutaman vinkin, joilla sinä voit asiakkaana varmistaa projektin joutuisan etenemisen ja onnistumisen.
Hyötypelien ja pelillisten sovellusten lopullisen onnistumisen mittaaminen on tärkeää ja palkitsevaa. Yhtä selkeää mittaria onnistumisen arviointiin ei kuitenkaan ole, vaan onnistumisia tapahtuu eri tavoilla ja eri osa-alueilla.
Keskusteleminen ja hyvä vuorovaikutus ovat peliprojektin onnistumiselle ensiluokkaisen tärkeitä. Erityisen huomionarvoista tämä on aivan projektin alussa, jolloin yhteisissä työpajoissa määritetään projektin tavoitteet ja eteneminen. Työpajoilla ja yhteiskehittämisellä onkin suuri rooli meidän tavassamme toimia.
Joulukuussa 2016 Euroopan Unioni asetti direktiivin, jonka mukaan julkisen sektorin verkkopalveluista ja -sivuista sekä mobiilisovelluksista tulisi tehdä paremmin saavutettavia. Lakimuutokset astuvat voimaan tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mitä saavutettavuus on ja miksi se on tärkeää huomioida?
Pelaajia löytyy kaikista ikäluokista nyt enemmän kuin koskaan. Silti osasta saattaa kuitenkin tuntua, että opetus- ja hyötypelit suunnataan enimmäkseen lapsille tai nuorille. Näin ei asian tietenkään tarvitse olla, ja pelillisyyden sekä hyötypelien hyödyntäminen onkin lisääntynyt huomattavasti myös aikuisten koulutuksen, työelämän ja erityisesti markkinoinnin sekä brändiin sitouttamisen saroilla. Aikuisille pelejä kohdistettaessa on kuitenkin pidettävä hieman eri asioita mielessä.
Estetiikalla on peleissä ja pelillistämisessä suurempi merkitys kuin ehkä ensituntumalta ajattelisi. Luova johtajamme Linda kävi pitämässä esitelmän tästä aiheesta Jyväskylässä Gamify2018-tapahtumassa, ja tämä kirjoitus kasaa esityksen sisällöt myös esityksen missanneille luettavaksi.
Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien estäminen sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden suojeleminen ovat nykyään entistä ajankohtaisempia aiheita. Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen ovat näiden ratkaisemisessa tärkeitä. Näitä on mahdollista tehdä ekopeleillä eli positiiviseen ympäristövaikutukseen tähtäävillä opetus- ja hyötypeleillä.
Pelillisyys on laajalle levinnyt käsite, jota hyödynnetään useilla eri aloilla. Sitä käytetään yritysten ja organisaatioiden toiminnan tehostamiseen, kouluopetuksen elämyksellisyyden lisäämiseen ja palveluiden käyttäjien osallistamiseen ja sitoutumiseen soveltaen peleistä tuttuja ominaisuuksia. Yhtä lailla pelillistämistä voi käyttää myös varhaiskasvatuksessa!