Hyötypelejä on nykyään paljon tarjolla, mutta kaikki eivät ole toimivuudessaan samalla viivalla. Osassa oppisisältö saattaa olla laadukasta, mutta puolestaan itse pelin hutiloitu toteutus tekee kokonaisuudesta heikon. Osassa taas peli on koukuttava ja oivaltava, mutta oppisisällön käsittely ontuvaa. Toisin kuin monien muiden oppimateriaalien kanssa, digitaalisten ratkaisujen laatua ei vielä laajasti arvioida, vaikka tarvetta on!

Hyötypelien on helpompi saada jalansijaa, jos ne standardoidaan jonkun laatukriteeristön mukaan. Esimerkiksi opettajien on helpompi valita opetusohjelmiinsa mukaan pelejä, jos he voivat jo hyväksi todettua arviointijärjestelmää käyttämällä todeta pelit sopiviksi opetukseen. Vaihtoehtoisesti, opettajien työtä helpottaisi myös se, että peli olisi varustettu lausunnolla, joka osoittaisi sen olevan tiettyjen tavoitteiden kuten esimerkiksi opetussuunnitelman mukainen.

Myös terveyspeleihin pätee sama: jotta pelejä voitaisiin käyttää terveydenhuollossa hoitoina, ne täytyy validoida toimivina tätä ennen. Esimerkiksi Akilin Project Evo -peliprojektin on todettu kehittävän ADHD-potilaiden kognitiivista kontrollia, ja sille haetaan kliinistä standardointia, jotta sitä voitaisiin käyttää hoitomuotona.

 

Erilaisia validointeja erilaisiin tarpeisiin

 

Suomessa on parikin standardointiin erikoistunutta yritystä. Yksi näistä on terveyspelien validointiin erikoistunut turkulainen Qvalidi. Kirjoitimmekin heidän toiminnastaan jo aikaisemmin blogiimme, joten se kirjoitus kannattaa käydä vilkaisemassa, jos terveyspelit kiinnostavat! Lyhyesti sanottuna Qvalidi testaa pelejä ja arvioi niiden toimivuutta terveydenhuoltotarkoituksissa sekä tarjoaa suunnitteluapua pelien teossa, jotta terveydenhuollon tarpeet täyttävät kriteerit saadaan mukaan jo pelin kehitysvaiheessa.

Toinen suomalainen standardointifirma on Kokoa Agency. He käyttävät kehittämäänsä Kokoa Education Standard -menetelmää. Heidän toimintansa on pitkälti samanlaista kuin Qvalidin: Kokoalta voi tilata oman opetuspelin tai oppimateriaalin pedagogisen laadun arvioinnin. Jos oppimateriaali on standardin mukainen, saa sitä mainostaa Kokoa Education Standard -hyväksytettynä. Jos ei, Kokoa kertoo, mitä pelissä on parannettavaa ja miten siitä saadaan standardin mukainen.

 

Miten voit itse miettiä hyötypelin toimivuutta?

 

Me itse keskitymme vain pelien toteutukseen ja emme tarjoa omaa standardointipalvelua, mutta vuosien kokemuksella meille on kehittynyt oma kriteeristö toimivalle hyötypelille. Jos haluat siis itse tehdä opetuspelien evaluointia ja tarvitset alustavia vinkkejä siihen, mitä kannattaa huomioida, kannattaa tutustua alla mainittuihin kriteereihin. Näitä perusasioita voit pitkälti tutkia niinkin helposti kuin itse pelejä pelaamalla!

Onko peli hauska?

Opetuspelien kautta oppimisen tulee olla hauskaa, joten hauskuus on laadukkaalle hyötypelille tärkeää.

Onko peli laadukkaan näköinen ja käyttöliittymältään intuitiivinen?

Peli, jossa huomio kiinnittyy toteutuksen virheisiin tai hankalaan käyttöliittymään, on peli, jossa huomio keskittyy oppisisällön ja pelimekaniikkojen ulkopuolelle.

Edellyttääkö peli oppisisältöjen sisäistämistä?

Jos pelissä eteneminen ei edellytä oppisisältöjen sisäistämistä, ei oppisisältöjä tarvitse edes oppia. Kun eteneminen puolestaan edellyttää asioiden oppimista, on peli opetuksellisesti huomattavasti parempi.

Onko peli tarpeeksi haastava?

Hyvän hyötypelin tulee haastaa pelaajaansa: jos pelaajan ei tarvitse ponnistella saavuttaakseen pelin aseittamat tavoitteet, on vaikeusaste liian helppo. Oppimista tapahtuu tehokkaimmin, kun oppija työskentelee oman nykyisen taitotason ja seuraavan tason välisellä vaikeusalueella ja saa onnistumisen kokemuksia sen alueen tehtävissä joko avustetusti tai itsenäisesti.

Ovatko oppisisällöt hyvin laadittuja ja relevantteja?

Tietenkin yksi tärkeä asia laadukkaassa hyötypelissä on oppisisällön korkea laatu. Jos itse sisältö on heikkoa tai epärelevanttia, ei siitä voi saada paljoakaan hyötyä irti – oli peli muuten kuinka laadukas ja hauska tahansa. Erityistä hyötyä saa sellaisista peleistä, jonka oppisisällöt ja -tavoitteet on laadittu jo valmiiksi opetussuunnitelmaa silmällä pitäen!

 

Jos peli klaaraa kaikki yllä mainitut kriteerit, on sen toimivuus opetuksessa ja oppimisessa hyvällä pohjalla. On kuitenkin syytä muistaa, että opetus- ja hyötypeleillä tulee tukea laajempaa opetuskokonaisuutta ja perinteistä opettamista, ei korvata niitä.

__________

Mikäli tämä kirjoitus kirvoitti kysymyksiä tai kommentteja, laita ne meille alla olevaan kommenttikenttään, sähköpostilla tai kommenttina Facebookissa. Liity myös postituslistallemme alta, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme, jossa on viimeisimmät kuulumisemme ja blogitekstimme.

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.