Inklusiivisuus mediassa on tärkeä ja puhutteleva aihe, joka koskee tietenkin myös hyötypelejä. Ihmisten moninaisuuden huomioimisella on hyötypeleissäkin merkitystä, ja pienilläkin teoilla voi olla vaikutusta. 

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, miten ihmisten diversiteettiä tulisi erilaisissa medioissa esittää. Keskustelu vaihtelee kannaltaan (ja valitettavasti myös tasoltaan) hyvin paljon ja kuullut mielipiteet ovat yleensä jo (internet-)keskustelun alkaessa ehtineet usein polarisoitua äärimmilleen.

Pääpiirteittäin vastakkain keskustelussa asetellaan yleensä toisella puolella alkuperäismateriaalin koskemattomuus ja ilmaisunvapaus, toisella taas inklusiivisuus ja monimuotoisuuden normalisointi.

Esimerkkikysymyksenä: Ihmenelosissa ei alunperin ollut kuin valkoihoisia, mutta voisiko modernissa filmatisoinnissa yksi jäsenistä olla tummaihoinen? Muutos ei varmastikaan juonen kannalta vaikuta mihinkään olennaiseen ja tällöin on mahdollista, että muutos saisi hyvää aikaiseksi normalisoimalla monimuotoisempia ryhmärakenteita.

Toisaalta moni argumentoi nimenomaan päinvastoin että kuvatun kaltainen muutos, koska se tehdään päämäärähakuisesti, nimenomaan nostaa tietyn ihmisryhmän jalustalle. Näin muutos ei ehkä normalisoisikaan monimuotoisuutta. Jopa päinvastoin.

 

Miten viihteen ja taiteen tuottajien tulisi tähän suhtautua?

Tuottajat, niin taiteen, median, kuin pelienkin, joutuvat painimaan juuri tämän kysymyksen kanssa työssään. Kun hyvää ideaa teoksesta lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan, ei välttämättä ollenkaan mietitä diversiteettiä. Kuitenkin jossain kohtaa tulee aiheelliseksi tarkastella omaa työtään kriittisesti. Tällöin saattaa huomata että on, sen kummemmin ajattelematta, tehnyt monimuotoisuuden suhteen todella homogeenisen teoksen.

Tässä kohtaa saattaa mieleen juolahtaa, että voisi kasvattaa monimuotoisuutta edustaakseen morderneja inklusiivisia arvoja. Toisaalta heti perään saattaa hiipiä epäilys: onko se silloin väkinäistä tai hurskastelevaa? Kannattaako sittenkään?

Viihteen ja taiteen tuottajilla on tämän kysymyksen kanssa jonkin verran pelivaraa riippuen omista näkemyksistä ja tuntemuksista. Mutta kuinka tähän tulisi suhtautua teoksissa jotka sisältävät myös hyötyä, kuten opetuspelit?

 

Case: VäliPalaPeli

Noin vuosi takaperin teimme yhdessä Cocommsin kanssa Ruokavirastolle opetuspelin, jonka tarkoituksena oli opettaa lapsille erilaisista välipaloista sekä ruuan alkuperästä ja ominaisuuksista. Pelin ideana oli, että pelaaja on töissä kokkina ja täyttää asiakkailta tulevia erilaisia tilauksia.

Peliä varten tehtiin useita erilaisia asiakasmalleja. Tulimme hyvin nopeasti tulokseen, että mallien tulisi olla paitsi monin tavoin erilaisia, myös eri ihonvärisiä. Tämänkaltainen inklusiivisuus ei riidellyt asiakkaan toiveiden kanssa, kunhan toimimme NordicEdun sisäisten arvojen mukaan. Emme jääneet sen kummemmin miettimään päätöksen idealistisia intonaatioita, vaikka teimmekin sen melko päämäärähakuisesti.

Cocomms järjesti kohderyhmätestauksen, jossa sopivan ikäiset lapset ja nuoret pääsivät testaamaan pelin aikaista versiota. Testauksessa keskityttiin siihen, miten hyvin testaajat pääsivät pelin ideaan kiinni, miten hauskaa pelaaminen oli, kuinka selkeää pelin toiminnallisuus oli, yms.

Näin vuosi jälkeenpäin vain yksi täysin irrallisena poimittu asiakasmalleihin kohdistuva kommentti on pysynyt mielessä:

Mä jo heti alkuun ajattelin, että no niin, taas vaan vaaleaihoisia, mutta olikin kiva yllätys, kun oli myös tummaihoisia.

Kommentin antajaksi mainittiin 13v. tummaihoinen nuori.

 

Hyöty- ja opetuspeleissä inklusiivisuutta täytyy tavoitella

Hyöty- ja opetuspeleillä on aina kohdeyleisönsä. Tämän kohdeyleisön erityispiirteet tulee ottaa huomioon peliä tehtäessä esimerkiksi tyylissä ja toiminnallisuuksissa. Muuten pelin tulee yleisesti olla mahdolisimman inklusiivinen. Mitä paremman yhteyden käyttäjä kokee peliin, sitä tehokkaammin pelin sanoma varmasti menee perille.

Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille suunnatuissa peleissä. Välipalapelin saama kommentti osoitti, että kehittäjille hyvin pieni yksityiskohta oli eräälle nuorelle noston arvoinen asia.

Mikäli kehittyvä nuori ei koe löytävänsä jokapäiväisestä ympäristöstään itselleen sopivia roolimalleja, voi tällainen tarkoituksenmukainen inklusiivisuus olla hänelle arvaamattoman merkityksellistä. Muille saman ympäristön nuorille tämä voi terveellä ja toivotulla tavalla normalisoida erilaisuutta ja näin osaltaan tehdä maailmasta suvaitsevaisemman paikan.

Vaikka saatoin loppupäätelmässä maalailla hieman suureellisia kuvia, on alla piilevä sanoma silti jotain, johon koko NordicEdu uskoo.

__________

Mikäli sinulla on kirjoituksesta jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteyttä alla olevalla kommenttiboksilla, Facebook-viestillä tai sähköpostilla. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat hyötypelejä ja pelillistämistä koskevat kirjoitukset ja kuulumisemme suoraan sähköpostiisi joka kuun alussa.

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme ja podcastimme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.