Julkaisimme muutama vuosi sitten kirjoituksen pelaamisen hyödyistä ja haitoista. Vuosien vieriessä aihetta koskevia uutisia, ohjeita ja tutkimuksia on tullut kosolti lisää. Tässä kirjoituksessa katsastamme näistä muutamaa.

Ennen itse pelien hyötyihin ja haittoihin pureutumista on jälleen mainittava, että pelaamista ei pidä miettiä pelkästään sen tuomien haittojen ja hyötyjen kautta. Kyseessä on harrastus, josta jo itsessään saa iloa, kokemuksia ja sosiaalisuutta elämään. Sen tulisi riittää jo pelien arvon ja tärkeyden näkemiseen. Mtv uutisten haastattelussa pelitutkija ja -kasvattaja Mikko Meriläinen hienosti kiteyttää yleisen epäilevän suhtautumisen peleihin:

“Ei me puhuta esimerkiksi lukemisesta tai jalkapallosta hyötyjen tai haittojen kautta, vaan siitä, mitkä ovat vaikuttavia kirjoja tai mikä on vuosikymmenen hienoin jalkapallo-ottelu.”

Mutta on pelien hyödyt ja haitat kuitenkin erittäin kiinnostava ja puhutteleva aihe: meilläkin ensimmäinen aihetta koskeva kirjoituksemme on kaikkien aikojen luetuin tekstimme. Ja on aihe myös tärkeä. Hyödyt tuntemalla pelaaminen on helpompi nähdä samanlaisena kehittävänä harrastuksena kuin kaikki muutkin ja haitat tunnistamalla niitä voi ennaltaehkäistä.

 

Pelitaitojen vaikutus uralla

Yle julkaisi viime vuonna lukeisen arvioisen artikkelin pelitaidoista työelämässä. Jutussa haastateltiin Milsa Malinia, joka koki hyötyneensä Sims-pelien pelaamisesta työtehtävässään työyhteisöjen valmennuksessa. Samassa jutussa myös yleisesti peleistä saatavia työelämässä hyödyllisiä taitoja kuten verkkopelissä joukkueen tai killan johtamista. Hyödyistä huolimatta harva työnhakija kuitenkaan mainitsee pelaamisen ohessa opittuja taitoja työhakemuksissaan tai -haastatteluissaan. Syy tähän saattaa olla se, että kyseisiä taitoja ei miellä muualla hyödynnettäviksi. Voisin myös veikata, että peleihin liittyvien ennakkoluulojen takia monella on myös kynnystä mainita näitä pelaamisen kautta saatuja taitoja työnhaussa.

 

Digilaitteista sekä hyötyä että haittaa

Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hanke tutki digilaitteiden käytön vaikutuksia perheiden ja parisuhteiden hyvinvointiin. Tutkimuskatsauksessa todettiin, että digilaitteiden käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Hyvää digilaitteiden käytössä oli se, että ne pystyivät tuomaan ihmisiä yhteen saman harrastuksen kuten esimerkiksi pelaamisen pariin ja tätä kautta antamaan yhteistä aikaa ja yhteisiä kokemuksia. Negatiivisia vaikutuksia oli vähentynyt läheisyys ja läsnäolo digilaitteiden viedessä huomion. Tämän todettiin luoneen kitkaa erityisesti parisuihteissa.  Tärkeää on siis pitää keskustelua yllä pelaamisen roolista perheissä ja parisuhteissa, jotta kitkaa ei pääse kertymään, ja antaa aikaa sekä harrastuksille että läheisille. Eli pelikasvatus on tässäkin kullanarvoista.

 

Pelien haitat lapsille ja haittojen ehkäisy

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on samaisen pelikasvattaja Mikko Meriläisen kirjoittama pelien haittoja ja niiden ehkäisyä koskeva laadukas koonti. Tässä mainitaan pelaamisen haittatekijöiksi muun muassa huono ergonomia, pelien lapsille sopimattomat sisällöt sekä asiattoman käytöksen ja keskustelun kohtaaminen nettipeleissä. Näiden ennaltaehkäisemiseksi annetaan käytännönläheisiä pelikasvatusneuvoja. Huonon ergonomian haittoihin voi vaikuttaa tietenkin panostamalla ergonomiaan. Pelien lapsille sopimattomien sisältöjen suhteen on syytä noudattaa ikärajoituksia ja ohjeistuksia sekä perehtyä siihen, mitä lapsi pelaa ja miten kokee pelaamansa pelit. Asiattoman käytöksen kohtaamisen varalle on hyvä opettaa lapselle, miten toimia näissä tilanteissa sekä miten käyttäytyä itse asiallisesti verkkopeleissä.

Lisäksi tekstissä puhutaan liikapelaamiseen liittyvistä elämänhallinnan ongelmista. Näitä ovat muun muassa unettomuus sekä arjen ja sosiaalisten velvollisuuksien laiminlyönti. Näiden suhteen ohjeistetaan pelaamisen lopettamista hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa sekä ehtaa pelikasvatuskeskustelua sen suhteen, mikä on harrastukselle sopiva rooli elämässä. Harrastusten tulee kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa. Kirjoituksen mukaan liikapelaamisen taustalla voi olla myös henkilökohtaisen elämän ongelmia: pelit toimivat pakopaikkana arjen tai koulumaailman vaikeuksilta. Tällöin on tietenkin erittäin tärkeää selvittää, mitä lapsella on elämässään meneillään, tarvittaessa ammattilaisavun kanssa.

 

Videopeliriippuvuudella on tautiluokitus

Tämä on jo pari vuotta vanhaa tietoa, mutta edellisen aihetta koskevan kirjoituksemme jälkeen WHO lisäsi videopeliriippuvuuden kansainväliseen ICD-11 tautiluokituksen. Lisäyksen ympärille kehkeytyikin paljon keskustelua. Ongelmaisten digipelaajien käytös muistuttaa hyvin vahvasti esimerkiksi rahapeliriippuvaisten tai päihderiippuvaisten käytöstä, jossa oma elämänhallinta kärsii riippuvuuden takia. Toisaalta, pelaaminen on ilmiönä niin laaja ja monilla eri tavoin ilmenevä, että kaiken niputtaminen pelaaminen-sateenvarjon alle oikoo liikaa mutkia, ja vertailu päihde- ja rahapeliriippuvuuksiin ei myöskään katsele asiaa sen omilla ehdoin. Lisäksi on hankala arvioida, johtuuko henkilökohtaisen elämän ongelmat liikapelaamisesta vai päinvaiston.

Yhtä kaikki, liikapelaaminen on vakava ongelma sitä koskeville, ja työ tämän ehkäisemiseksi on erittäin tärkeää. Suomessa esimerkiksi Digipelirajat’on tarjoaa tietoa ja tukea digipeliriippuvuuksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

 

Play Apart Together – korona-ajan trendi

Corona-viruksen levitessä ihmiset joutuivat pakon sanelemana ottaamaan etäisyyttä läheisistään. Useat pelifirmat pistivät tällöin pystyyn Play Apart Together -kampanjan, jonka ideana oli tuoda yhdessä verkkopelaamista auttamaan etäilyssä. Tämä hienosti alleviivaa yhtä pelaamisen keskeisimmistä hyödyistä: ihmisten yhteen tuomista ja keinoa rentoutua ankarasta arjesta.

 

Pelien pelaamisesta hyötyä akateemisten taitojen oppimisessa

Glasgow yliopistossa tutkittiin pelaamisen hyötyjä akateemisten taitojen (artikkelissa käytetään termiä ‘graduate skills’) oppimisessa. Tutkimuksessa ryhmä opiskelijoita jaettiin koeryhmään ja kontrolliryhmään. Koeryhmä laitettiin pelaamaan erilaisia pelejä, jotka vaativat monipuolisesti eri taitoja kuten yhteistyötä ja pulmanratkontaa. Kontrolliryhmä ei osallistunut pelaamiseen. Testiajanjakson jälkeen huomattiin, että koeryhmällä oli tilastollisesti merkittävästi paremmat kyvyt akateemisssa taidoissa.

Tutkimuksen osana tehtiin myös yli 2000 opiskelijan otannalla tehty kysely pelitottumuksista ja omien akateemisten taitojen itsearvioinnista. Tässä puolestaan pelejä pelaavat antoivat itsearvioinneissa itselleen pelaamattomia hieman huonommat arvosanat. Näiden valossa vaikuttaa siltä, että pelien fasilitoitu hyötykäyttö voi auttaa akateemisten taitojen kehittymisessä, mutta pelkkä pelaaminen ei tätä välttämättä tee. Pelkästään itsearviointikyselyiden pohjalta asiasta on kuitenkin hankala vetää johtopäätöksiä.

__________

Pelien hyötyihin ja haittoihin liittyvistä aiheista on ja tulee olemaan lisää kerrottavaa tulevaisuudessakin. Palaamme hyvin todennäköisesti aiheeseen siis vielä uudestaan. Ja sitä ennen kuulemme mielellämme aiheeseen liittyvistä jutuista, aiheista ja uutisista, joihin te olette törmänneet! Jätä siis kommentti alla olevaan kommenttiboksiin tai laita Faceviestiä tai sähköpostia, mikäli sinulla kirjoitukseen tai aiheeseen liittyen jotain kysyttävää tai kommentoitavaa. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme, jossa on viimeisimmät bloggauksemme ja kuulumisemme kerrattuna.

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme ja podcastimme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.