Jos haluat pelillistää esimerkiksi työpaikkasi toimintaa, ei kannata lähteä suin päin suunnittelemaan pelillistettyä ratkaisua. Kaiken tulee lähteä yhdestä kysymyksestä ja sen vastauksen selvittämisestä.

Podcastimme neljännessä jaksossa Mika Aittamäki ja Pekka Qvist puhuivat pelillistämisestä ja sen käyttötarkoituksista. Heidän keskusteluissaan nousi pariinkin kertaan esille se, kuinka tärkeää on aivan aluksi miettiä, miksi pelillistämistä tarvitaan. Samaa kuultiin myös GamifyUs-konferenssissa InsertCoin.se-yrityksen esityksessä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Tarkoitus ei suinkaan ollut kyseenalaistaa pelillistämistä itseään, vaan korostaa pelillistämisellä ratkaistavan ongelman määrittelyä ja taustojen kartoittamista. Jotta pelillistämisellä voidaan pureutua jonkin prosessin ongelmakohtiin, on ongelma ensin ymmärrettävä perinpohjaisesti. InsertCoin.se:llä oli tästä havainnollistava esimerkki: heidän asiakkaansa halusivat pelillistää myyntiään kilpailullisuudella, sillä myynti ei vetänyt tarpeeksi hyvin. Kun myynnin tehottomuutta lähdettiin selvittämään, huomattiin, että myyjien motivaatio oli alhainen. Eli pelillistämistä ei tarvittukaan myynnin kehittämiseen vaan työntekijöiden motivointiin.

 

Miten ratkaistavaa ongelmaa voi tutkia?

Keinoja pelillistämisellä ratkaistavan ongelman määrittelyyn on monia. Yksi tunnettu ja toimiva palvelumuotoilun menetelmä on niinkin yksinkertainen, kuin kysyä viisi kertaa miksi.

Työn laatu ei ole halutulla tasolla. Miksi?
Koska työssä tapahtuu paljon virheitä. Miksi?
Koska työntekijät tekevät niitä. Miksi?
Koska käytännöt eivät ole hallussa. Miksi?
Koska perehdytys ei toimi tarpeeksi hyvin. Miksi?
Koska se on tarkoitettu vain työsuhteen alkaessa suoritettavaksi.

→ Eli kannattaisi panostaa perehdytyspalveluun, joka ylläpitää ja testaa osaamista.

Hyödyllisiä konsteja ongelman määrittelyyn ovat myös kyselyt ja käyttäjäpolkujen määrittelyt.

 

Kun pelillistettävä kohde on hyvin kartoitettu

Kun pelillistämisen tarve on analysoitu kunnolla, voidaan aloittaa itse ratkaisun suunnitteleminen. Tämäkin on huomattavasti helpompaa, kun tilanteesta, tarpeesta ja ratkaisun kohderyhmästä on kunnon käsitys. Pelillistäessä on siis aina järkevää kysyä ensin miksi, ja vasta sitten miten.

Pelillistäminen ei ole niin kutsuttu “hopealuoti”, joka itsessään ratkaisee työympäristössä tai oppimisessa ongelman kuin ongelman. Se on pikemminkin tehokas työkalu, jolla tunnistettuja ongelmia voidaan ratkaista.

__________

Jos sinulla on mielessä tai vireillä pelillistämishanke ja tarvitset apua sen kanssa, ota meihin yhteyttä. Me autamme niin pelillistämiskohteiden kartoittamisessa kuin itse pelillistämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ideoita omiiin hankkeisiin voi vaikka hakea tehdyistä töistämme. Jos sinulla on tästä kirjoituksesta kysyttävää, ota yhteyttä sähköpostilla, Facebook-viestillä tai alla olevalla kommenttiboksilla. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa blogitekstimme ja podcast-jaksomme suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme ja podcastimme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.