Startup-pöhinän ytimessä kytee usein palava halu tehdä jotain uutta, merkityksellistä ja innostavaa. Tällaisesta pöhinästä on NordicEdukin aikanaan ponnistanut. Tässä kirjoituksessa ohjelmistokehittäjämme ottaa pintasukelluksen kehitystyön innostavuuteen ja realiteetteihin, joiden tunnistaminen voi auttaa ohjelmistokehittäjien kanssa kommunikoinnissa… ehkä.

Suomalainen startup-kulttuuri alkaa olla siinä määrin muodostunut, että stereotypioita ns. nuorista softafirmoista on alalla liikkunut jo jonkin aikaa. Kun itse olin aikeissa vaihtaa entiseltä työpaikaltani NordicEdulle, sain kuulla silloisilta työkavereiltani paljon varmoja faktoja startup-pöhinästä. “Säkkituoli” ja “pallomeri” olivat näissä tarinoissa vakioita. Sittemmin olen ymmärtänyt että kyseiset materialistiset hyödykkeet, vaikkakin olennaisia, eivät teknisesti ottaen ole aivan välttämättömiä startup-maailmassa.

Vaikka startup-skenestä on paljon stereotypioita, termi pöhinä on silti mielestäni tavallaan osuva. Jopa siinä määrin, että se kertoo jotain olennaista nuorempien tai nuorekkaampien ohjelmistokehittäjien yleisestä asenteesta. Tarkalleen ottaen: mitä he haluavat tehdä ja mikä heitä motivoi.

Koitan tässä tekstissä pukea sanoiksi jotain, mikä on vähintään intuitiivisesti päivänselvää suurimmalle osalle ohjelmistokehittäjistä.

 

Kaikki tehtävät ja työt eivät ole samanarvoisia

Asiakkaalla on toki monia tapoja arvioida ohjelmistotyön tarpeellisuutta ja sitä, kuinka akuutti tarve on kyseessä. Ohjelmistokehittäjälle arvio näyttäytyy todella suoraviivaisena: mitä äkillisempi ja suorempi vaikutus työllä on asiakkaan nykyiseen toimintaan, sitä akuutimpi tarve työlle on.

Ohjelmistokehittäjälle työtehtävät näyttäytyvät kuitenkin myös toisenlaisten lasien läpi: tehtävä voi olla antaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamista, luoda uutta, tarjota vaihtelua tai mahdollistaa työskentelyn merkityksellisessä projektissa. Näillä aspekteilla on kaikilla vaikutus innostukseen, jolla devaaja suhtautuu tehtävään.

Aina tehtävän prioriteetti ja sen tarjoamat mahdollisuudet eivät suoraan kohtaa.

Vaikka ylempi kuvaaja on hyvin abstrakti ja täysin oman spekulaationi tuotos, uskon sen silti pitävän karkeasti paikkaansa. Startup-pöhinässäkin on loppuviimein kyse juuri siitä, että softadevaajilla on halu tehdä uusia ja mielenkiintoisia asioita. Kehittäjä haluaa myös kehittyä ja toivoo työnsä mahdollistavan uusia vaihtelevia kokemuksia.

Tarkoitukseni ei ole luoda vastakkainasettelua asiakkaan tarpeiden ja tehtävän innostuksen välillä. Projekteilla ja työtehtävillä on niin vaihtelevia profiileja, joihin vaikuttaa moni muukin asia. Projektin sisällä on usein asioita, joista osa aiheuttaa innostusta siinä missä toiset eivät. Osa asioista saattaa olla samaan aikaan sekä kiinnostavia että tärkeitä. Vastaavasti projektiin voi kuulua osia, jotka ovat toteutukseltaan triviaaleja ja tämän lisäksi (jälkiviisaana tarkasteltuna) myös melko merkityksettömiä.

 

Työ on työtä, mitä sitten?

Kirjoitukseni tarkoitus on herätellä ohjelmistokehittäjien kanssa työskenteleviä tunnistamaan asioita, jotka vaikuttavat työtehtävän profiiliin. Innostus on vahvasti yhdistettävissä sisäiseen motivaatioon, jonka on todettu usein tuottavan ulkoista motivaatiota parempia tuloksia (voit lukea motivaatiosta lisää esim. täältä). Käytännössä tämä todennäköisesti näkyy siten, että kehittäjä ottaa aktiivisemman roolin ja paneutuu työhönsä keskittyneemmin, mikä varmasti näkyy myös positiivisesti lopputuloksessa. Tähän siis kannattaa ehdottomasti pyrkiä.

Myönnettäköön kuitenkin ettei ole olemassa ässää, joka takaisi aina innostuneen kehittäjän. Ja tottakai on aina myös työtehtäviä, jotka on pakko tehdä vaikkeivät ne olisikaan erityisen innostavia. Avointa ja rakentavaa keskustelua helpottaa kuitenkin, jos kehittäjä kokee, että hän voi puhua asiakkaan kanssa avoimesti työtehtävien oppimahdollisuuksista ja innostavuudesta. Tästä syystä uskon todella, että pyydetyn tehtävän luonteen tunnistaminen voi vain parantaa kehittäjän kanssa käytävää kommunikointia.

… ehkä… toivottavasti.

__________

Mikäli sinulla on kirjoituksesta kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteyttä alla olevalla kommenttiboksilla, Facebook-viestillä tai sähköpostilla. Liity alta myös postituslistallemme, niin saat joka kuun alussa uutiskirjeemme, jossa on viimeisimmat kuulumisemme ja kirjoituksemme kerrattuna.

Tilaa uutiskirje

ja saat blogikirjoituksemme ja podcastimme kerran kuussa suoraan sähköpostiisi.